Virukset ovat pieniä tietokoneohjelmia, jotka leviävät joko Internet-selaimen, sähköpostin liitetiedostoina tai levykkeiden tai CD-ROM:ien välityksellä koneesta toiseen käyttäjän huomaamatta. Virukset voidaan jakaa useaan alaryhmään. PC-laitteille tyypillisiä viruksia ovat esimerkiksi makro- ja käynnistyslohkovirukset.

Makrovirus on virus joka eroaa toteutustavaltaan muista viruksista. Ne tehdään jonkin sovellusohjelman — kuten Microsoft Wordin — makrokielellä. Makrovirustartunta tulee usein sähköpostin tiedostoliiteiden kautta, mutta ainoastaan jos liitteen avaa. Sähköpostin liitetiedostoihin on tästä syystä suhtauduttava varauksella. Varsinkin jos lähettäjä on tuntematon ei liitteitä kannata avata.

Käynnistyslohkovirukset ovat viruksia jotka kopioivat itsensä kiintolevyn käynnistyslohkoon. Niihin kuuluuvat tiedostovirukset, joiden koodi on jonkin toisen ohjelman koodin tai tiedoston seassa. Troijalainen tai Troijan hevonen on ohjelma, esimerkiksi tekstieditori, joka tekee jotain muuta kuin sen olettaisi tekevän. Se voi esimerkiksi kopioida sisältämäänsä viruskoodia tietokoneen kiintolevylle kirjoittamisen aikana. Unixille tyypillisiä viruksia ovat Shellscript- (komentorivi) sekä tiedostovirukset. Suurta tuhoa Unix-järjestelmissä aiheuttavat matovirukset, jotka vähitellen kopioivat itseään, niin ettei muistiin mahdu enää muuta kuin itse virus.

Viruksen toiminta koostuu tyypillisesti joko yhdestä tai kahdesta eri vaiheesta. Ensimmäisessä, virukselle pakollisessa vaiheessa virus ainoastaan levittää itsestään kopioita. Virus voi kopioida itsensä tietokoneessa käytettäville levykkeille. Mahdollisessa toisessa vaiheessa virus aktivoituu. Kaikki virukset eivät sisällä kuin ainoastaan leviämisosan ja eräät tapaukset aktivoituvat leviämisensä yhteydessä. Osa viruksista on ohjelmoitu odottamaan tietyn ajan ennen leviämistä.

Yleisin ja suurin vahinko, minkä virukset tekevät päästyään tietokoneeseen, on tietojen hävittäminen. Virus voi esimerkiksi tyhjentää kiintolevyn eli nollata tilavaraustaulukon. Tässä tapauksessa informaatio ei ole kuitenkaan fyysisesti kadonnut kiintolevyltä ja tiedostot voidaan palauttaa sopivalla apuohjelmalla.

Toinen ja tuhoisampi tapa toimia on olla täysin näkymättömissä, mutta kirjoittaa vähän kerrallaan kiintolevylle roskakoodia, jolloin viruksen havaitseminen on vaikeaa ja tuhot usein suuria, koska varmuuskopiotkin ovat saastuneita. Ylikirjoitettuja tietoja ei voi mitenkään palauttaa. Virus voi myös sotkea tietokoneen muistin, jolloin käyttöjärjestelmän toimintaan tulee häiriöitä ja kone voi kaatuilla jatkuvasti.

Vastoin yleistä uskomusta virukset eivät välttämättä aiheuta tahallisesti vahinkoa. Suurin osa viruksista sisältää ainoastaan leviämiseen tarkoitetut rutiinit eikä niissä ole ohjelmoituna minkäänlaista tarkoituksellista vahinkoa aiheuttavaa osuutta. Tästä huolimatta ne voivat aiheuttavaa yhteensopivuusongelmia, koneen toiminnan hidastumista ja tiedostojen tuhoutumista sekä arkaluontoisen aineiston leviämistä.

Viruksilta suojautuminen

Virusten haitallisuuden vuoksi ennaltaehkäisy on ehdottomasti paras puolustautumiskeino. Jos virus saadaan tuhottua ennen sen pääsemistä koneeseen, sen on myöskin mahdotonta aiheuttaa vahinkoa. Omalla aktiivisella toiminnalla virustartunnan uhka pienenee ja jos varotoimista huolimatta virus pääsee suojausten läpi, siitä aiheutuvat vahingot voidaan minimoida.

Miten virus hävitetään?

Kun koneessa on havaittu varmuudella virus täytyy ensimmäisenä sammuttaa tietokone virtakytkimestä, sillä virukset saattavat levitä CTRL-ALT-DEL -käynnistyksestä. Vasta sitten kannattaa rauhassa miettiä toimenpiteitä. Ensiksi on syytä tarkistaa, ettei kone ole yhteydessä Internetiin ja sen jälkeen levylle jääneistä työtiedostoista otetaan varmuuskopiot, mikäli mahdollista. Kun olet kopioinut tärkeimmät tiedostot, yritä tunnistaa virus, sillä joistakin viruksista pääsee eroon suhteellisen helposti. Yleensä viruksentorjuntaohjelma valitsee automaattisesti parhaan vaihtoehdon tilanteen korjaamiseksi. Jos viruksentorjuntaohjelma ei pysty poistamaan virusta koneelta tai eristämään sitä niin, ettei saastuneita alueita päästä käyttämään, kiintolevyn täydellinen alustaminen on varmin käytettävä keino viruksen hävittämiseen.

Olipa virus mitä tyyppiä tahansa, kiintolevyn alustaminen on varmin tapa päästä siitä eroon. Alustaminen on syytä tehdä, kun viruksen toimintatavoista ei olla täysin varmoja. Pelkällä FORMAT -ohjelmalla alustaminen ei riitä, koska se ei kirjoita levyä täyteen nollaa eikä fyysisesti poista tiedostoja. Sen sijaan pitäisi tehdä ns. low-level- formatointi, mihin käytetään INITHD tai HDINIT nimistä ohjelmaa. Kyseinen ohjelma toimitetaan useimpien mikrojen mukana. Perusalustus voi kestää useita tunteja kiintolevyn koosta riippuen. Sen jälkeen levy pitää jakaa osioihin ja alustaa. Alustuksen jälkeen kiintolevyille palautetaan varmuuskopiot työtiedostoista. (lähde: www.internetopas.com)

Vakoiluohjelmat (spyware)

Virustorjuntaohjelmisto ja palomuuri eivät yksinään takaa täydellistä tietoturvaa. Virusten lisäksi koneen käyttäjää ja ohjelmistoja vaivaavat ns. vakoiluohjelmat. Vakoiluohjelmat voivat kerätä salaa käyttäjän hekilökohtaisia tietoja ja lähettää ne nettiin esim. ohjelman tekijälle tai hakea mainoksia verkosta. Ilmaisia vakoiluohjelmien poisto-ohjelmia ovat esim. Lavasoftin Ad-Aware tai Spybot.

Tietoturvaan kuuluu vielä erittäin tärkeänä osana ns. fyysinen tietoturva eli pidetään kone lukkojen takana ja varmuuskopiot toisessa rakennuksessa tulipalon varalta (mikäli mahdollista) eikä pidetä salasanoja paperilapuilla näyttöön kiinnitettynä tai näppäimistön pohjassa.